Kaksplus.fi

maanantai 26. joulukuuta 2016

Meidän joulu - on nyt ohi!

Huh! Nyt se on ohi. Ja siitä selvittiin hengissä :D Vaikka oon ahdistellut tätä joulua, niin pakko sanoa, että meillä meni oikein mallikkaasti ja stressittömästi! Ensimmäinen kunnon oma joulu ja heti aattoiltana kumpikin totesi, että näin me tää hoidetaan jatkossakin :) Meillä oli siis tarkoitus keskittyä syömiseen, perheeseen ja lepäämiseen. Kaikki toteutui hienosti eikä kukaan stressanut mistään. Yksi tärkeä juttu mulle oli, että joulusta huolimatta pidetään Danielin päivärytmeistä kiinni ja oikein hyvin saatiin kaikki aaton puuhat sumplittua niiden mukaan.


Meillä siis aattoaamuna heräsi kaikki ihan normaalisti ja aamupalan jälkeen pojat puuhastelivat keskenään, kun mä laitoin ruuat valmiiksi. Onneksi melkein kaikki oli siis jo etukäteen tehty, joten sain kaikessa rauhassa ilman kiirettä ja ahdistusta laittaa loput jutut valmiiksi ja kerkesin vielä käydä suihkussakin. Sitten otettiin välipalalla riisipuuroa (aamupalaksi ei ihan kerennyt :P) ja Dee meni normaalisti päikkäreille. Päikkäreiden aikana me aikuiset kerettiin hyvin pitää glögihetki ja laittaa sauna päälle.


Päikkäreiden jälkeen oli siis joulusaunan aika pojilla ja sillä aikaa minä katoin pöytää (en siis sauno…). Siitä sitten joulupöytään saunan raikkaana ja ihanan rennot (lue: tarpeeksi venyvät :D) oloasut päällä. Sitten syötiinkin enemmän, kun maha olisi vetänyt ja kaikki oli ihan ähkyssä. Mä vielä mietin siinä aamusta, että onkohan meillä nyt tarpeeksi kaikkea, kun tuntuu, että karsin sitä meidän listaa vähän väliä. Oli sitä enemmän, kuin tarpeeksi! Ja kinkkua syödään varmaan loppuvuosi.


Enpäs muistanut kuvata joulupöytää, joten tässä meidän ruokakuva :D

Ruokailun jälkeen meille tuli pukki. Ei siis vielä tänä vuonna tullut, ensi vuonna sitten :) Mutta jaettiin lahjat. Kaikki sai ihania lahjoja ja tietysti meidän Deede ”vähän” liikaa…. :D Mutta nyt on legoja, autoja ja Ryhmä Hau vahtitorni. Samoin on uusia vaatteita; takki, talvihaalari ja Gugguun jumpsuit sekä isojen poikien sänkyyn uudet lakanat :) Kaikki ihania juttuja, ei siis sillä! Mutta vähempikin olisi riittänyt. Ei vaan noi rakkaat isovanhemmat taida tietää mitä tarkoittaa vähemmän? :D <3




Mä sain myös aivan ihania lahjoja ja myös hurjan paljon. Oonko mäkin muka ollut kiltti? Haha! Kaikki oli erittäin mieluisia, kiitos <3 Sain myös vihdoin avata ne mun Tiffanyn boxit! Sieltä siis paljastui ihanat hopeiset sydän korvakorut ja rannekoru. Tuo rannekorun sininen sydän on toiselta puolelta samanlainen, kuin korvikset. Sopivat siis hyvin yhteen :)



Joulupäivänä lähdettiin sitte kaikesta huolimatta hieman ajelulle. Saatiin onneksi nukuttua muutama yö hyvin ja alkaa tilanne normalisoitua kipeenä olemisen jälkeen. Kävästiin moikkaamassa enomiestä samalla, kun meidän iskä toimitti joulupaketteja muille sukulaisille. Meillä oli siis alunperin tarkoitus olla koko päivä sukuloimassa, mutta nyt jyllää sen verran tauteja, että kyllähän aina on joku kipeänä :/ Samaan syssyyn en ota riskiä, kun juuri tästä tuskasta selvittiin.



Tapaninpäivä meillä meni kotoillessa. Ja arvatkaa mitä! Purkaessa joulua :D Voi kyllä, mulle riitti. Meiltä lähti kuusi ja joka ikinen jouluun liittyvä koriste. Ah! Poissa silmistä, poissa mielestä! Se on taas juhlittu, se on ohi ja nyt ajatukset uuteen vuoteen ja kevääseen! ;) Muut taitaa siivota jouluksi? Mun joulusiivous on joulun pois siivoamista ja tänään oonkin koristeiden poistamisen ohella siivonnut oikein kunnolla, uunia myöden kaikki on hinkattu puhtaaksi. Tästä on hyvä lähteä uudella innolla kohti kevättä :)

Tyttöjen juttuja...

... ja poikien juttuja <3


Tulee se pulkka näinkin käyttöön, kun pihalla sataa vettä :D


Toivottavasti myös muilla meni joulu rennosti, ilman riitoja ja stressiä ja saitte nauttia läheisistä, perheestä ja hyvästä ruuasta! :)

Moikka moi joulu! Vuoden päästä sitten taas ;)

lauantai 24. joulukuuta 2016

Merry Christmas, it's a girl!

Oikein ihanaa joulua kaikille meidän perheeltä <3 Tää tuntui oikealta hetkeltä paljastaa se meidän ultrassa saama yllätys eli meille tulee pieni prinsessa! Mä oon aivan uskomattoman onnellinen! Oon aina haaveillut, että olisi kummatkin ja se tieto takaraivossa, että tämä kroppa ei enää synnytä tämän jälkeen, niin hieman jännitti. Kerkesin jo mielessäni asennoitua olemaan poikien äiti ja näinkin unta poikavauvasta :D En siis meinannut uskoa todeksi, kun ultraaja sanoi, että kyllä siellä hyvin selkeä tyttö on <3 Happy mama!


Mikään ei toki ole selvää ennen synnytystä ja olenkin aina pitänyt tyttölupausta epävarmempana kuin poikalupausta. Mutta kyllä se haaroväli näytti näin maallikonkin silmään ihan erilaiselta, kuin Danielin kohdalla :) Eletään siis sen mukaan, että meidän perheeseen tulee ihana pikku prinsessa huhtikuussa!


Kaksi hankintaa ollaan tehty; ensimmäiset tutit (ultran jälkeen Daniel sai niillä paljastaa mummille ja papalle sukupuolen) sekä heräteostoksena yksi liila harso. Se jääköön siihen! Ihan tarkoituksella Danielille hankittiin ne ensimmäiset vaatteet neutraalin värisinä, joten samat menee hienosti myös tulevalle pikkuiselle. Kahdet vaatteet hommaan; sairaalasta kotiintulo vaatteet sekä nimiäisvaatteet. Muuten mennään aika pitkälti samoilla ensimmäiset kuukaudet :) Tai no, katotaan miten tuo meidän mummi saa pidettyä itsensä aisoissa ;)



Eipä tällä erää muuta. Ihanaa ja rentouttavaa joulua kaikille! Muistakaa syödä hyvin, nauttia perheestä ja unohtaa viimeistään tässä kohtaa se turha hössötys ;)

Reipas isoveikka lähettää myös joulun toivotukset <3

maanantai 19. joulukuuta 2016

Huhuu, joulufiilis?

Kuten osa jo varmaan tietääkin, niin en oo missään nimessä jouluihminen. Mä en vaan jotenkin voi käsittää sitä sekoilun ja ahdistuksen määrää, joka tuupataan yhteen pyhään. Toinen on se maailmanlopun meininki, joka on kaupoissa. Ja hei mites se jäätävä joulusiivous? Kaikki verhot ja muut vaihdetaan punaiseen ja tonttuja roikkuu niin katoista, kuin ikkunoista? Nyt mä varmaan pahotan jonkun oikein joulufanaatikon mielen tällä :D Jokainen toki tyylillään. Itse en vaan yksinkertaisesti ymmärrä. Jo viime jouluna aloitettiin matka kohti niitä omia jouluperinteitä. Eli siis ehkä lasten myötä mäkin alan ymmärtämään tätä joulua paremmin :) Vuosi vuodelta ja pikkuhiljaa.


Me ollaan nyt koitettu hakea sitä joulufiilistä, joka on ollut entistä haastellisempaa tän kipeenä olon kanssa :( Jo muutaman päivän Daniel oli hieman reippaampi ja parempi, mutta nyt taas otettu takapakkia… Mä niin toivon, että helpottaa ennen sitä varsinaista joulua ettei katoa se vähäinenkin joulumieli. Mä en yksinkertaisesti tiedä mitään yhtä sydäntä särkevää, kun oman pienen lapsen sairastaminen. Se kuinka näet miten huono toisen on olla, mutta et pysty tekemään mitään :( Mä oon muuten monesti miettinyt, että mistä tää ”en välitä joulusta”-ajattelu kumpuaa ja en keksi muuta kuin sen ylimääräisen hössötyksen, jonka ympärillä olevat ihmiset luo siihen. Meillä on aina ollut kotona ruoka ja yhdessäolo ja aamusta iltaan pyjamat päällä, pääosassa jouluna. Ne on ihan parhaita! Sellaiselta pohjalta lähdetään muokkaamaan tätä meidän omaa joulumeininkiä :)

Enomiehelle on hyvä koittaa saada lasten tonttulakkia :P

Joulukuusihan meillä oli jo viime vuonna. Tänä vuonna meidän iskämies toi ”vähän" liian ison kuusen. Tosin muistelen, että tää sama juttu tais olla jo viime vuonna… Ah, miehet <3 Kuusesta sahattiin jo pätkä pois pihalla ja eihän se mahtunut siltikään. Noooo, katkaistiin hieman lisää latvasta, niin on oikein passeli. Onneksi on iso olohuone, muuten tuo täyttäisi koko tilan :D Koristeita ja valoja siihen on hieman vähänlaisesti, koska tänä vuonna en kerennyt ostaa, kuin neljä koristetta lisää; kolme tuotiin Lontoosta ja yhden ostin H&M Home alesta. Tarkoituksena oli hommata reilummin lisää ja nauhoja jne. mutta nää saa riittää. Ehkä ensi jouluksi?



Kuten ehkä arvaatte, niin meidän joulu ei ole punainen ja kultainen, se on valkoinen ja hopea ;) Kuusen lisäksi meillä on siis kynttilöitä toki paljon, papan ja Danielin lähikoulun myyjäisistä ostama valkoinen kuusikoriste ja sohvan koristetyynyt on aavistuksen jouluisia. Tarviiko sitä edes muuta? No ei mun mielestä :P Yhden tontun olisin meille kelpuuttanut, mutta en löytänyt mistään. Tällä viikolla toki täytyy vielä kauppaan mennä, että josko mieluinen tulee vastaan niin sellainen meille vielä ja siinä on meidän joulukoristeet.




Se tärkein joulussa on ihan ehdottomasti ruoka! Yks mun lempiruuista on joulukinkku. Joulukinkku, kinkkukastike ja porkkanalaatikko. On kyllä se jouluateria pilalla, jossa kinkku on huono! :D Meille tuleekin melkoinen kinkku ja ihanaa niin. Vielä yhtenäkään jouluna se ei oo alkanut kyllästyttämään. Anne <3 Joulukinkku, muuta en voi sanoa! haha! Tein jo muuten testisatsin porkkanalaatikkoa ja maistui meidän kummallekkin miehelle hyvin. Vielä uusi satsi tuossa viikon mittaan. Muita laatikoita meillä ei oikein syödä. Itse en välitä muista ja Tuomas sanoi, että aina kaikkia esillä olevia kohteliaisuudesta maistaa, mutta ei myöskään välitä. Teen siis porkkanalaatikon itse ja muita ostetaan yhdet valmiit aaton kattaukseen. Mitä sitä turhaan olemaan keittiössä tunteja ”turhaan”. Käytiinkin läpi niitä kummankin jouluherkkuja ja niitä, joita on aina tarjolla, mutta kumpikaan ei tykkää. Keskitytään vaan niihin meidän mielestä hyviin ;)


Eli siis nyt tonttulakit päähän, kaivetaan se joulufiilis sieltä syövereistä kinkun avulla ja vielä tärkeimpänä kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tauti on Deeltä selätetty muutaman päivän sisällä. Bring it on Christmas!

torstai 15. joulukuuta 2016

Äidin lahjatoiveet

Kerkesin liian nopeasti juhlia, että Daniel ei ole kipeä. Meillä on ollut yhtä helvettiä päivät ja yöt nyt alkuviikon. Pahoittelut, en osaa paremmin asiaa ilmaista. Ja nyt on sitten räkää vaikka kuinka ja ääni käheänä :( Harmittaa niin pirusti ja vielä, kun olin jo itse parantunut. Loppuviikolle oli vaikka mitä leikkitreffejä ja nyt kaikki on peruttava, ei kukaan vanhempi halua tieten tahtoen lastaan joulun alla tartuttaa, kuten ei kuulukaan! Meillä meneekin joulu sitten kipeänä ja kotosalla. Jos tässä viikonpäivät herätään tunnin välein ja kaitsetaan kiukkupussia ja siinä lomassa laitetaan joulua, niin kyllä siinä kohtaa jää mitä suurimmalla todennäköisyydellä sukuloinnit välistä ja koitetaan levätä se joulu. Jos siis siihen mennessä Daniel on edes parantunut. No mutta siihen mun listaukseen! Listaus oli siis hieman hankala. Haaveilen joko siitä perheen yhteisestä ajasta tai sitten mulla on ”vähän” liian suuret haaveet :D Eli siis tällainen järkevähkö lista meinasi olla haastava. Mutta ei hätää, tässä tulee!


Äidin rakas nuhanenä <3

No tää on kyllä ihan todella tarpeellinen! Eli uusia kattiloita. Ihan järjettömän vanhoja kaikki ja suurimpaan osaan jää kaikki mahdollinen kiinni tai palaa. Uuden paistinpannun juuri sainkin, mutta muutkin kokkausvälineet alkaa olla melko rajussa kunnossa, niin isot kattilat, kuin pienet kastikekattilatkin. Mä tykkään laittaa ruokaa, mutta näiden kanssa se on välillä haastavaa. Aina pitää miettiä, että mihin jää vähiten kiinni ja missä voi tehdä mitäkin, nyyh!

Kuva: Google kuvahaku

Tää taisi olla listalla myös viime vuonna? Eli siis hemmottelua ja omaa aikaa. Naama on räjähtänyt ja vaatii aina sen laittamisen, että ihmisten ilmoille kehtaa. Eli siis kasvohoito olisi enemmän, kuin paikallaan. Jalat… mulla ei oo koskaan ollut kunnolla kovettumia tai mitään ennen Danielin odotusaikaa. Ja eihän ne siitä enää toipuneet :/ Mä en edes tiedä mistä tää johtuu? Mutta karmeet on tän äidin jalat, onneksi on talvi :D Hieronta? Ah, tekisi varmaan ihan kaikille hyvää. Eli siis mikä tahansa hemmotteluhoito, kun tulisi lahjapaketista, niin olisin enemmän kuin onnellinen.


Kuva: Google kuvahaku

Villasukat. Mä käytän melkeinpä ympäri vuoden villasukkia, aina varpaat jäässä. Yhdet mun lempparit on Emmin ensimmäiset mulle tekemät <3 Ne vaan on ”vähän” käytössä reittyneet jne. ja siirsin ne sivuun, muistolaatikkoon. Toiset on anopin viime joulun ihanat valkoiset villasukat ja tällä hetkellä jalassa äidiltä nimpparilahjaksi saanut korkeavartiset värikkäillä raidoilla :) Villasukkia ei ole koskaan liikaa, ei ikinä!

Mahan takaa pilkottaa ne itse sukatkin :P

Sitten niitä arvokkaampia juttuja. Oon haaveillut jo jonkin aikaa uudesta kamerasta. Vanhassa ei ole mitään vikaa, joka onkin lykännyt tätä hankintaa. Se on vaan hurjan iso ja hankala kantaa mukana. Yksi mun ensi vuoden ”lupaus” on parantaa blogin kuvien laatua. Nyt harmillisen paljon on kuvat räpsäisty puhelimella. Se on yleensä helpompi ottaa mukaan/on lähellä, kun tuo iso kohlo kamera. Canoniin oon ollut tyytyväinen, mutta jos uuden kompaktimman hankkisin/saisin, niin toki sen ulkonäölläkin olisi merkitystä. Ominaisuuksiltaan, kooltaan ja ulkonäöltään mua miellyttää eniten Olympuksen PEN E-PL8 ja yllättäen valkoisessa värissä. Tähänkin asti olen pärjännyt tuolla perusputkella, joka tulee rungon mukana, joten uskon pärjääväni myös tässä samoin :)

Kuva: Rajalacamera.fi
Viimeinen lahjatoive on kyllä niin surku ja itku ettei mitään. Mähän sain pitkästä aikaa viime jouluna mieheltäni lahjan! Ja vielä uskomattoman ihanan ja käytännöllisen sellaisen. Nimittäin aktiivisuusrannekkeen. Haaveilin vaan sellaisesta, mutta en ollut niihin perehtynyt sen enempää. Tuomas valkkasi mulle Jawbonen UP3-rannekkeen, joka osoittautui ihan huipuksi! Mittasi unta tarkasti, joka oli mulle ehkä se tärkein juttu. No arvatkaapa mitä minä tein? No menin ja hävitin sen kesällä :( Soitin kaikki mahdolliset löytötavaratoimistot läpi useamman viikon ajan, mutta eihän sitä enää löytynyt. Kirosin itseni alimpaan hel****iin monta kuukautta. Rannekkeen lukko oli siis aavistuksen löystynyt ja saattoi aueta itsekseen välillä. Tilasin Jawbonen sivuilta (ei saanut mistään kaupasta suoraan) ”lisälukon” rannekkeeseen ja sillä välillä, kun odotin pakettia, niin se karmein kävi. Olin vielä työkeikalla, jossa käytän rannekelloa, joten en huomannut ajoissa, että ranneke on tippunut. Tän episodin jälkeen en edes tiedä kehtaanko tätä tähän laittaa, mutta jäin koukkuun tuohon sinä puolen vuoden aikana, kun sitä käytin ja nyt puoli vuotta olen vähän väliä harmitellut sen puutosta. Eli siis samaa lahjaa toivon, vaihtelun vuoksi eri värissä. En oo kultaisen ystävä, kuten taisinkin mainita, mutta voisihan sitä tässä kohtaa kokeilla. Ja hei, mulla on kaks lisälukkoa jo valmiiksi varalla ;)

Kuva: Jawbone.com


Sellaisia haaveita tällä äidillä perheen yhteisen ajan lisäksi. Eniten odotan sitä, että saa olla aamusta iltaan yöpuku päällä ja leikkiä koko perheen kesken vaikka niillä legoilla <3 Jokos kaikilla alkaa olla lahjat hankittuna tai ainakin valmiiksi valittuna? :)

maanantai 12. joulukuuta 2016

Taaperon lahjalista

Jaahas, se olis taas vierähtänyt päivä jos toinenkin. Flunssa meinasi ottaa otteen, mutta onneksi alkaa mennä jo poispäin ja mikä parasta se ei tarttunut Danieliin! Nyt seurataan muutama päivä sormet ristissä, että todella ei tule jouluksi kipeäksi :) Mun mielestä on hauskaa tehdä blogiin aina joululahjatoiveet. Se saa ehkä hieman sitä joulun odotuksen tuntua ilmoille. Ihan kamalasti turhaa ”krääsää” en meille halua, sitä on jo ihan liikaa! Tarkoitus oli aloittaa tämä ensin äidin toiveilla ja sitten Deeden, mutta uskokaa tai älkää, mulla oli vaikeuksia keksiä mitä haluaisin. Kiireisen kesän jälkeen piti tulla rauhallisempi syksy… no se on ollut vielä kiireisempi, kuten koko loppuvuosi. Näinkin materialisti ihminen, kuten minä ja mun tän hetken ainoa toive on rauhallista yhdessäoloa ja aikaa tän oman pienen perheen kanssa. Ilman epämukavaa jouluhässäkkää ja sekoilua. Mutta älkää pelätkö! Kyllä mä keksin vielä sitä materiaakin listata :P

Deedellä on tosiaan aika paljon jo kaikkea. Osittain myös turhaa tavaraa. Muutamia juttuja silti bongasin, jotka sopisi meille passelisti. Ja kuulinkin, että osa näistä on jo tulossa! Jenni oli hommannut Deelle synttärilahjaksi duploja ja niillä leikitäänkin päivittäin, niin lapsi, kuin äitikin, haha! Haaveilin jo ennen legoja tuosta legopalikka säilytyslaatikosta ja näiden säilytykseen se olisi ihan täydellinen. Ja onkohan niihin sellaista isoa alustaa, johon rakentaa?



Meillä on tarkoitus vaihtaa ukkeli pinnasängystä ”isojen poikien” sänkyyn tällä viikolla. Samalla vaihdetaan Daniel kokonaan toiseen huoneeseen, aavistuksen isompaan lastenhuoneeseen ja vanha huone tehdään sitten vauvalle. Huone pitäisi tapetoida ja maalata ja iskämiehen hakea Ikeasta jo valittu sänky ja patja. Uusi isojen poikien huone siis tulossa jouluksi :) Tällä hetkellä Danielilla on noita vauvojen peittoihin jne. meneviä liinavaatteita eli siis uusia lakanoita meidän ”isolle” pojalle! Ainakin noista Finlaysonin Elefantti lakanoista haaveilen. Danielilla on ne harmaana vauvapeittoon ja pohdinkin, että olisikohan kirkkaan turkoosit tai keltaiset hyvät isommalle pojalle? Ja hei kuinka ihanat nää Just Call Me Fox- kettulakanat on? Huoneesta tulee melko neutraali (ylläri), joten tekstiileillä sinne ajattelin tuoda väriä muutenkin :)

Kuvat: Finlayson.fi 

Kuva: miniones.fi / Tobias and the Bear
Enomies ja Väiski-setä toi Danielille synttärilahjaksi Stigan! Sillä ei vielä ihan kovin pitkiä matkoja malteta kyydissä, kun pitää istua vähän eri tavalla. Mulla on oma parin vuoden takainen peruspulkka, jolla ollaan nyt haettu postia jne. mutta sekin pidemmän päälle vielä vähän hankala, koska ei ole selkänojaa. Eli siis yksi toivelistan tuote on selkänojallinen pulkka! Se olisi varmaan parempi tälle talvelle ja nuo olemassa olevat välineet sitten seuraavalle talvelle :) Tän kuulin tontuilta, että olis mahdollisesti jo tulossa ;)

Kuva: Prisma




Kunnon rukkaset! Tuossa, kun pakkanen lähentelee -10astetta, niin ei meinannut millään pysyä miehen sormet lämpimänä. Ei leikkiessä eikä vaunuillessa. Kahdet päällekkäin jotenkin, mutta leikkiessä se oli huono, koska paketti oli liian tönkkö. Mummi toi meille myös jonkinlaiset topparukkaset, mutta eipä nekään pitäneet kylmyyttä loitolla kunnolla. Mun ainoo ajatus oli nahkarukkaset kunnon villa/karva vuorella. En vaan yhtään mistään löytänyt tällaisia, edes googlettamalla! Eli siis edes osviittakuvaa ei ole. Jos jollain on kokemusta hyvistä tai vastaan tulee jonkinlainen nettisivu aiheesta, niin tänne saa erittäin mielellään vinkata! 



Eli siis legojen säilytysboxi, legoja, lakanoita, selkänojallinen pulkka ja nahkarukkaset. Eiköhän siinä ole jo enemmän, kuin tarpeeksi noin pienelle miehelle :) Sitten miettimään sitä omaa listaa!

torstai 8. joulukuuta 2016

Mamma ja Dee treffeillä

Mulla olis tuossa muutama ”ihan järkevä” aihe odottamassa sitä viimeistä inspiraatiota ja aikaa, joten sitä odotellessa ihan vaan meidän kuulumisia. Aika hyvin oon saanut himmattua tahtia, sanonut ei ja siirtänyt asioita, jotka ei oo ihan just tän hetken. Ollaan vietetty sitä laatuaikaa mitä pitikin tuon reissun jälkeen. Ollaan siis Deeden kanssa puuhasteltu kaikkea kivaa! :)

RV 21     Puolivälissä ollaan jo, huh!

Loppuviikko reissusta palaamisen jälkeen meni kotoillessa ja toki koulut ja työt hoidettiin. Viikonloppuna olikin sitten Helsingissä sukujuhlat eli mummin 90-vuotisjuhlat <3 Mä en meinaa osaa käyttää nimeä isomummi millään :D Mulle hän on aina mummi. Oli ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa ja päästä juhlimaan upeaa ikää :)




Heti viikonlopun jälkeen olikin jo itsenäisyyspäivä! Ollaan oltu Deeden kanssa aikalailla kahdestaan niinä iltoina, kun mulla ei ole töitä eikä koulua. Tuomas on tällöin ollut aamusta iltaan töissä. Samoin meni itsenäisyyspäivä, joten kutsuttiin mummi ja pappa meille seuraksi ja syömään päivällä. Jälkkäriksi tehtiin ekat piparit! Ei vaan meinannut pienen herran mielenkiinto riittää leipomiseen :P Noh, yritetty on ainakin. Pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan kaikkea yhdessä, jotta lapsi oppii jo pienestä lähtien. Meikäläinen teki sitten piparit loppuun, mutta herra hoiti hienosti koristelun ;)




Eilen otettiin sellainen ex tempore reissu Koskikeskukseen. Aamu alkoi sen verran hyvin, että ajattelin testata kuinka meillä menee reissu, jaksaako Deede pyöriä hetken kaupoissa. Oli muuten tuhansia kertoja mukavampaa pyöriä tuolla ja vielä päivällä, kun Lontoossa kaupoissa :D Hyvin vähän ostetaan lahjoja, mutta ajattelin, että saisi ne muutamatkin pienet pois mielestä. Paikka meille valikoitui leikkipaikan takia. 


Pyörittiin siis muutama kauppa, hommattiin lahjat ja mentiin syömään. Meillä oli ihan huippukiva päivä! Onneksi siis lähdettiin :) Leikittiin, että oltais treffeillä ja mentiin pihville, haha! Pieni ranumies söi oikein hyvin (lähes ilman sotkua!). Tällä kertaa en edes viitsinyt tilata pihviä, koska viimeksi sitä ei edes maistettu. Oli meillä sitten vielä omia hedelmiä jne. mukana ranujen lisäksi :) Ja hauskinta hänestä oli ravintolan seinä, joka oli peiliä. 




Kun oltiin syöty meidän ”gourmee” ruuat, niin mentiin sinne leikkipaikalle. Toinen on niin hassu, kun temmeltää menemään tuolla ja ihanan tarkasti seuraa muidenkin puuhastelua. Vähän oli harmi, että edes lähelle samanikäisen oloiset lapset lähtivät juuri, kun tuonne päästiin, mutta hauskaa meillä oli kahdestaankin :)




Sitten kotiin tekemään päivän rästihommat ja tuo mun treffikumppani oli sen verran väsähtänyt, että sammui samantien, kun auto lähti käyntiin. Hienosti meni siis, vaikka vähän kiukuttelua on ollut  lähipäivinä ilmassa. Reissun ainoa kiukun aiheuttaja oli ilkeä äiti, joka vei pois leikkipaikalta :D



Tänään taas koulupäivä tiedossa ja viikonlopulle minuuttiaikataulu, kuinka ihanaa! Not. No onneksi ollaan saatu ottaa tässä viikon verran vähän rennommin :) Ja kohta on onneksi se joulu! En oo jouluihminen ja vihaan kaikkea mahdollista sekoilua ja hössötystä asian tiimoilta. Tänä vuonna ollaan koitettu hieman hakea sitä joulufiilistä ja ilmoitettiinkin iskämiehelle, että saa tuoda kuusen! Tänä vuonna myös onneksi alkaa niiden meidän omien perinteiden rakentaminen kunnolla ja odotankin, että saadaan olla mahdollisimman paljon kotona koko perhe. Se on nykyään niin harvinaista :)